Keskiajan ruokia

Keskiajan ruokia viljasta

Keskiaikana vilja oli yleisin raaka-aine, josta valmistettiin erilaisia ruokia. Tavalliset kansalaiset saivat jopa 90 % ravinnontarpeestaan viljasta. Viljasta voitiin valmistaa esimerkiksi puuroa, velliä ja leipää. Monesti leipää syötiin yhdessä puuron tai vellin kanssa. Italiassa sen sijaan pasta, lasagne ja ravioli olivat muodissa jo keskiajalla. Myös ruoan säilytys oli helpompaa, sillä kuivattu pasta säilyy paljon paremmin kuin esimerkiksi tuore leipä. Euroopassa alettiin viljellä riisiä 1400-luvulla. Riisin viljelemisen myötä myös ruokavalio alkoi monipuolistua, sillä viljan lisäksi saatiin muitakin raaka-aineita. Riisin suosio kasvoikin todella nopeasti, sillä sen huomattiin olevan monikäyttöinen raaka-aine.

Ruoanvalmistus oli hyvin erilaista kuin tänä päivänä, joten myös ruoat olivat erilaisia. Keskiajan ruokia yhdisti helppous ja vähäiset ainesosat. Ruokaa saatiin tehtyä nopeasti ja helposti.

Ruoanvalmistus ja maustaminen

Keskiajalla elettiin aikaa, jolloin mausteiden käyttäminen ruoassa yleistyi enemmän ja enemmän. Myös öljyjä käytettiin niin leipätaikinoissa kuin ruoan paistamisessa. Öljyä käytettiin osittain myös mausteena. Varsinkin oliiviöljy toimitti mausteen osaa monissa maissa keskiajalla.

Keskiajalla ei kuitenkaan ollut vielä läheskään kaikkia samoja peruselintarvikkeita kuin nykyisin. Esimerkiksi perunan ja tomaatin kasvattaminen tulivat vasta paljon myöhemmin. Myös paprika, kalkkuna ja kaakao tulivat osaksi ruoanlaittoa vasta myöhemmässä vaiheessa. Mitään näistä ei tunnettu Euroopassa ollenkaan keskiajalla. Lihasta suosituinta oli sianliha, josta tehtiin monenlaisia ruokia.

Millaista ruokaa keskiajalla suosittiin?

Keskiajan ruoanlaittomenetelmät erosivat toki merkittävästi siitä, mihin tänä päivänä ollaan totuttu. Liha kypsennettiin ja niin tehtiin myös muulle ruoalle. Kypsentäminen tapahtui monesti avotulella, joten lihaan saatiin enemmän makua kypsennysmenetelmän avulla. Pilkottu ja jauhettu ruoka olivat erityisen suosittuja. Esimerkiksi lihaa ei syöty suurina suupaloina, vaan valmiiksi pilkottuna.

Keskiajalla ihmiset jakautuivat moneen eri kastiin tuloluokan mukaan. Esimerkiksi keskiajan vaatteet erottivat eri tuloluokat toisistaan. Ylempään kastiin pukeutuneet tunnettiin paremmista vaatteistaan. Toisaalta myös ruoanvalmistusmenetelmät erottivat ihmiset toisistaan. Alempaan kastiin kuuluneet suosivat yleensä ruoan keittämistä. Ruokia paistettiin pannulla vain harvoin. Ylempään kastiin kuuluvat suosivat parilointia, paahtamista ja vartaassa paistamista.

Keskiajan ruokia - millaisia olivat jälkiruoat?

Kun ajatellaan keskiajan ruokia, ne olivat monesti yksinkertaisia, eikä niissä käytetty useita raaka-aineita. Sokeri ja hunaja olivat tärkeimpiä makeuttamisaineita, joten niitä myös käytettiin eniten. Sokeria pidettiin jopa terveyttä edistävänä raaka-aineena keskiajalla. Keskiaikamarkkinat tarjoavat monenlaisia keskiaikaisia ruokia, mutta jälkiruokia niillä nähdään vain harvoin. Keskiajalla ei ollut perinteisiä vaniljasta tai suklaasta tehtyjä jälkiruokia, mutta monia muunlaisia jälkiruokia silloinkin kyllä valmistettiin ja syötiin.

Koska ruoan säilytys ei ollut helppoa, olivat jälkiruoat yleensä pieniä ja ne syötiin heti. Erilaiset leivonnaiset, vohvelit, hyytelöt ja vanukkaat olivat suuressa roolissa, kun puhutaan jälkiruoista. Luostareissa leivottiin paljon makeita leivonnaisia, joita jaettiin esimerkiksi kirkon tilaisuuksissa. Makeat leivonnaiset kuuluivat myös kotitalouksien perinteisiin ruokiin. Sokeria käytettiin yleisesti ottaen kohtalaisen runsaasti leipomisessa.

Keskiajan ruokia

Keskiajan ruokia viljasta

Ruoanvalmistus ja maustaminen

Millaista ruokaa keskiajalla suosittiin?

Keskiajan ruokia - millaisia olivat jälkiruoat?

Sivulinkit

Yhteystiedot