Seppä oli keskiajalla arvostettu käsityöläinen

  • tehnyt
Seppä oli tärkeä osa keskiaikaisia yhteisöjä

Takominen oli kovaa ja tarkkuutta vaativaa työtä, joka vaati useiden vuosien harjoittelua. Seppä oli tärkeä osa keskiaikaisia yhteisöjä, sillä hän valmista erilaisia työkaluja ja aseita, joita käytettiin hyväksi maanviljelyssä ja ravinnon hankkimisessa. Raudan valmistusta saatettiin pitää jopa maagisena ominaisuutena ja sepät arvostettiin korkealle yhteisön hierarkiassa. Joistakin sepistä tuli suorastaan legendoja, joiden maine kiiri yli valtakuntien rajojen.

Seppä valmisti armeijoilla ja yksityisille ihmisille paljon taitoa ja tarkkuutta vaativia miekkoja. Yleensä niiden valmistukseen tarvittiin kuninkaan lupa. Miekat olivat todellinen sepän taidonnäyte, sillä miekan tuli olla samaan aikaan kestävä, terävä ja taipuisa.

Keskiajan markkinoilla oli vilskettä

Paikalliset ja lähistöllä asuneet käsityöläiset ja muut ammatinharjoittajat myivät tuotteitaan ihmisille toreilla. Keskiaikamarkkinat olivat täynnä erilaisia kojuja ja myyjiä, joiden ympärillä on käynyt ihmisten vilinä. On varmasti ollut elämys kierrellä noita paikkoja ja tutkia kaikkea sitä, mitä eri kauppiailta löytyykään.

Seppä on ollut tärkeä osa markkinoita, sillä monet ovat tarvinneet hänen palveluksiaan. Monissa maatalouteen liittyvissä asioissa sepältä sai kaivattua apua. Hevosten ja muiden eläinten kanssa tarvittiin monenlaisia raudasta valmistettuja esineitä, jotka tulivat tarpeeseen maatalouteen liittyvissä tehtävissä. Lisäksi sepät valmistivat koruja ja esimerkiksi vöitä.

Mitä kaikkea keskiajan markkinoilla myytiin?

Aivan kuten markkinoilla nykyään myös keskiajalla myynnissä oli monenlaisia tavaroita ja palveluita. Markkinoilta löytyi arkipäivän esineitä sekä työhön liittyviä asioita.

  • Maatalouteen liittyvät työkalut
  • Eläinten valjastamiseen tarvittavat rautaesineet
  • Miekat ja muut aseet

Seppä takoi raudasta käyttöesineitä

Takominen on tapa valmistaa esineitä raudasta siten, että kappaletta muokataan lyömällä vasaralla tai muulla vastaavalla työkalulla. Ennen kuin rautaa voidaan takoa, se pitää kuumentaa tarpeeksi kuumaksi. Muutoin rauta alkaa halkeilemaan ja muuttuu käyttökelvottomaksi. Murtuminen onkin yksi takomisen vaikeimmin hallittavia osa-alueita.

Takominen oli keskeinen osa entisaikojen kulttuureita. Sen osaaminen ja käyttäminen alkoi kuitenkin hiljalleen vähenemään, kun teollisuus alkoi yleistymään 1800-luvulla. Viime aikoina se on kuitenkin palannut muotiin, koska käsitöiden arvostus on noussut. Ammattisepät ovat yleistyneet, mutta kokonaiskuvaa katsoessa se on kuitenkin vielä marginaalinen ilmiö. Tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvältä ja on hienoa, että nämä vanhat tekniikat säilyttävät asemansa.